Olympialaisista allikkoon

Jäin miettimään Venäjän talvikisojen aikaan esillä ollutta kritiikkiä. Miksi kisat myönnettiin Sotshille? Olisiko kisoja pitänyt boikotoida? Pitäiskö kaikki politiikka unohtaa? Onko kisoissa kyse vain urheilusta?

Vaikeita kysymyksiä. Siksi mielenkiintoisia. Olen muodostanut jonkinlaisen mielipiteen. Mielipide ei tietenkään ole valmis - koskapa mielipiteet olisivat. Mutta tätä mieltä olen nyt.

Suunta - trilogia mieleen pt3.

Aion nyt paljastaa onnellisuuden salaisuuden. Mikä on se yksinkertainen asia, joka saa ihmisen onnelliseksi, tai onnettomaksi. Joidenkin mielestä onnellisuus on elämän tarkoitus, joten mahdollisesti tässä paljastan jopa elämän tarkoituksen. Onks jännää?

Onnellisuutta ei tuo omaisuus, ei turvallisuuden tunne, eikä järkyttävää kyllä edes rakkaus, kuten aiemmassa kirjoituksessa kylmästi väitin. Toivottavasti tämä ei ollut uutinen. Jos oli, niin pahoittelen aiheuttamaani järkytystä. Itseasiassa tässä kirjoituksessa ei ole kuitenkaan mitään mitä en olisi jo mielen trilogian kahdessa osassa vihjannut. Tämä kirjoitus vaan nivoo yhteen niiden ytimen ja kiteyttää ihmisen koko henkisen hyvänolon yhteen sanaan.

Oi mistä on kyse...?