Männäviikolla osana sekalaista toimenkuvaani tuli tilanne, että kiertelin kuriirina muutamalla oppilaitoksella. Yhdestä olin valmistunut (joskin fyysisesti kyseisessä toimitilassa tapahtui vain lopputyön esittely), yhden olin jättänyt kesken ja yhteen olin pyrkinyt vasemmalla kädellä (onneksi) sisään pääsemättä. Huomasin, että ahdistuin selvästi. Tuntui, että mitä läheisempi menneisyys kyseisen koulun kanssa, sen epämukavampi fiilis. Koin oloni jopa lievästi traumatisoituneeksi. Minä olen uskoakseni varsin vähätraumainen ihminen, joten oli pakko miettiä mistä se johtuu. Ja koska sehän nyt ei kiinnosta ketään mitä jonkun yhden satunnaisen minun päässäni liikkuu - onko tämä tavallista ja kertooko jotain ihmisistä yleensä?
